Ensimmäinen imetyshetki

Heti synnytyksen jälkeen vastasyntyneellä vauvalla on usein valveillaolon vaihe, joka yleensä kestää noin kaksi tuntia, tällöin hän toteuttaa myös ensimmäisen imetyskerran.

Ingela Ågren

2 minuutin lukuaika

Arvioinut Ingela Ågren

Certified midwife

Ensimmäinen imetyshetki
Kuva: Preggers

Näiden tuntien aikana on hyvä, jos vauva saa yhtäjaksoiseksi maata iho ihoa vasten äidin kanssa. Kun tarkkailee vauvaa, niin voi hetken päästä nähdä, että hän alkaa imeskelemään ja hakea rintaa. He voivat esimerkiksi viedä kättään suuhun ja imeä sitä, liikuttaa sekä suutaan että kieltään ja kömpiä kohti rintaa. Tätä kutsutaan hamuamisheijasteeksi. Monet vauvat löytävät jopa itse nänniin, jos antaa vauvan maata äidin rinnalla sekä antaa hänen liikkua omaan tahtiin. Joskus pitää auttaa vauvaa nännille, missä hän saa maata ja tutustua rintaan ennen kuin hän imee kiinni.

Ensimmäisen imetyshetken toteuttaminen tapahtuu eri tahdissa eri vauvoilla. Tulee olla kärsivällinen ja joissakin tapauksissa vauva voi olla väsynyt ja tarvitsee enemmän aikaa. Kun vauva imee hyvällä otteella, hän saa imeä niin kauan kuin haluaa. Jos vauva ei halua tai pysty imemään ensimmäisen ajan synnytyksen jälkeen, niin on hyvä jatkuvasti pitää vauvaa iho ihoa vasten ja odottaa merkkejä siitä, että vauva haluaa imeä. Joissakin tapauksissa äiti ei voi pitää vauvaa iho ihoa vasten synnytyksen jälkeen, silloin kumppani tai joku muu läheinen voi pitää vauvaa ihoa vasten.

Vauva, joka ensimmäisen ajan makaa iho ihoa vasten, pystyy pitämään lämpöään paremmin, itkee vähemmän, vauvalla on tasaisempi verensokeri ja kiinnittää helpommin vanhempiensa huomion varhaisiin merkkeihin siitä, että hän haluaa imeä, kuin vauva joka makaa itsekseen.

Ingela Ågren

Arvioinut Ingela Ågren

Certified midwife