Mikä on koliikki? Vauvan koliikin ymmärtäminen ja hoito

Mikä on koliikki?

Koliikki määritellään toistuviksi jaksoiksi, jolloin muuten terve vauva itkee voimakkaasti, ilman ilmeistä syytä ja jota on vaikea rauhoittaa. Lääketieteelliset määritelmät ovat kehittyneet ajan myötä:

• 1950-luvulla lastenlääkäri Morris Wessel määritteli koliikin siten, että vauva itkee yli kolme tuntia päivässä, vähintään kolmena päivänä viikossa, kolmen viikon ajan.
• Nykyään käytetään ROME IV -kriteereitä, jotka keskittyvät enemmän vanhempien käsityksiin vauvan hyvinvoinnista.

Koliikki on yleistä ja yleensä vaaratonta, mutta se voi olla erittäin haastavaa.

Koliikin merkit vauvoilla

Tavallisia merkkejä voivat olla:

• Voimakas itku, jota on vaikea rauhoittaa
• Jäykkä vartalo, kaareva selkä, koukussa olevat jalat
• Punaiset posket ja voimakkaat potku- tai heilumisliikkeet
• Kaasuvaivat tai vaikeudet suolen toiminnassa
• Oksentelu ruokinnan jälkeen
• Vaikeus rauhoittua tai nukkua

Näiden merkkien havainnointi voi auttaa sinua ymmärtämään, mitä vauvasi kokee ja mitkä strategiat voivat tuoda helpotusta.

Koliikin yleiset syyt

Koliikin tarkkaa syytä ei aina tiedetä, mutta jotkut tekijät voivat vaikuttaa:

• Tiukka kielijänne – voi vaikeuttaa ruokintaa
• Epäkypsä suolistofloora – vastasyntyneiden ruoansulatusjärjestelmät ovat vielä kehittymässä
• Lehmänmaidon proteiini-intoleranssi – voi vaatia väliaikaista maidotonta vaihtoehtoa
• Fysiologiset tai neurologiset tekijät – esim. lisääntynyt herkkyys ärsykkeille

Tutkimukset viittaavat myös siihen, että joillekin koliikkivauvoille voi myöhemmin kehittyä migreeni tai muita herkkyyteen liittyviä sairauksia.

Asiantuntijavinkit: Miten rauhoittaa koliikkia

Tässä on joitain käytännön strategioita, jotka voivat auttaa:

• Pidä vauva lähellä – ihokontakti voi rauhoittaa sekä vauvaa että vanhempaa.
• Lohduta liikkeellä – keinuttaminen, kävelyt tai vauvan kantoliina voivat auttaa.
• Vaihda ruokinta-asentoa – jotta vauva ei niele liikaa ilmaa.
• Hellävarainen vatsahieronta – myötäpäivään suuntautuvat liikkeet voivat auttaa kaasuihin ja ruoansulatukseen.
• Luo rauhallinen ympäristö – himmeä valaistus, pehmeä taustamelu tai valkoinen kohina voivat olla rauhoittavia.
• Kokeile erilaisia ruokintavaihtoehtoja – jos epäilet lehmänmaidon proteiini-intoleranssia, keskustele lastenlääkärisi kanssa.
• Tuki ja neuvonta – liity vanhempien ryhmiin tai ota yhteyttä terveydenhoitajaan/lastenlääkäriin.

Milloin hakea lääkärin apua

Ota aina yhteyttä lastenlääkäriisi tai terveydenhoitajaan, jos:

• Itku on äärimmäistä tai ei lopu
• Vauvalla on kuumetta, verta ulosteessa tai hän laihtuu
• Epäilet intoleranssia tai muita lääketieteellisiä ongelmia

Varhainen tuki helpottaa toipumista ja voi estää komplikaatioita.