Synnytysmasennus

Adoptiovanhemmat tai kumppanuusvanhemmat voivat myös sairastua masennukseen lapsen tulon jälkeen. Erona baby bluesiin on se, että masennus on jatkuvaa ja alakuloisuutta ilmenee päivittäin vähintään kahden viikon ajan. Yleensä masennus alkaa ensimmäisten kolmen kuukauden aikana lapsen syntymän jälkeen, mutta se voi alkaa myös koska tahansa synnytystä seuraavan vuoden aikana.

Masennuksen oireita voivat olla esimerkiksi: alakuloisuus, ei tee mieli tehdä mitään, mikä normaalisti tuntuu mukavalta, toivottomuus, syyllisyydentunteet, ahdistus, epävarmuus, univaikeudet, ei jaksa pitää huolta lapsesta, oman itsen tai lapsen vahingoittamiseen liittyvät ajatukset, sekä tunteet omasta arvottomuudesta.

Jos on kärsinyt masennuksesta aiemmin, on suurempi riski sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Masennukseen sairastuminen voi olla myös helpompaa, jos raskaus ja/tai synnytys ovat olleet vaikeita, kaipaa kumppanin tai jonkun muun läheisen tukea, lapsi on huonoruokainen, nukkuu huonosti tai huutaa paljon, jos ei alun perin halunnut lasta tai jos epäilee omaa kykyään pitää huolta lapsesta.

Mitä aiemmin hakee hoitoa, sitä nopeammin voi saada apua voidakseen paremmin. Aikaisin tehty diagnoosi parantaa mahdollisuuksia tervehtyä nopeasti.

Masennuksen hoitoon kuuluu yleensä keskusteluterapiaa, esimerkiksi sairaanhoitajan tai psykologin kanssa, ja joskus lääkehoito. Suurin osa masennuksista menee ohi kuudessa kuukaudessa, mutta se voi viedä kauemminkin.