Kiinteiden aloittaminen – näin autat vauvan alkuun

Kiinteiden syömistä aloittavalle vauvalle voivat suuremmat palat olla hieman yllättäviä ja pelottavia. Sileän soseen ja isompien palasten koostumus on vauvalle itse asiassa todella monimutkainen, sillä vauvan täytyy sekä tutkia, näyttääkö pala syötävältä vai ei, että opetella käsittelemään palaa suussa, mikä on vauvalle täysin uusi tehtävä. Toisin sanoen sekä suun motoriikka että suun aistit toimivat täydellä teholla. Voit itse kuvitella, miltä tuntuisi, jos suupalassa olisi pieni kivi tai muu yllätys! Ei ole mikään sattuma, että suussa on todella kehittynyt tuntoaisti.

Auta oksennusrefleksiä

Tottumattomalle syöjälle, kuten vauvalle, voi kestää jonkin aikaa tottua uusiin koostumuksiin, ilman että siinä on mitään outoa. Joillakin vauvoilla on myös oksennusrefleksi vielä melko edessä suussa, mikä tarkoittaa, että refleksi aktivoituu nopeasti, jos epätasaisuus lähestyy. Oksennusrefleksi on olemassa lapsen turvaksi ja estämässä ruoan päätymistä väärään kurkkuun. Mutta perusajatuksena on, että sen kuuluisi siirtyä taaemmas eikä reagoida niin nopeasti. Jos tilanne on sinulle tuttu, voit helpottaa vauvan oksennusrefleksiä antamalla hänen pureskella puruleluja tai muita suuta harjoittavia leluja. Näin autat vauvaa siirtämään oksennusrefleksin suussa taaksepäin. Monien vauvojen osalta tämä on jo tapahtunut sillä, että he ovat imeneet joko rintaa tai tuttipulloa.

Hampaat eivät ole välttämättömiä

On helppo ajatella, että vauvalla on oltava ainakin osa hampaistaan, jotta hän pystyy pureskelemaan ruoanpalasia, mutta se ei ole välttämätöntä. Vauvalle antamiesi palasten tulee olla riittävän pehmeitä, jotta vauva voi painaa ne kielellään kitalakea vasten ja "pureskella" sillä tavalla. Kun puhutaan "riittävän pehmeistä" paloista tarkoitetaan uunissa paistettua ruokaa tai vauvojen purkkiruokia. Vältä esimerkiksi kovia, sileitä ja pyöreitä ruokia, kuten kokonaiset pähkinät, viinirypäleet, lihapullat ja kirsikkatomaatit. Kaikkia näitä elintarvikkeita voi antaa pienemmässä muodossa, joka vähentää niiden riskiä juuttua vauvan kurkkuun.

Ei kuitenkaan ole tarvetta kiirehtiä.

Jos annat vauvalle kaupasta ostettua vauvanruokaa, saattaa helposti päätyä uskomaan, että on tärkeää vaihtaa 6 kuukauden ikäisille tarkoitetut purkit 8 kuukauden purkkeihin sitä mukaa kun lapsi kasvaa. Lastenruokapurkeissa oleva askelsymboli on kuitenkin vain viitteellinen eikä mitään, mitä tarvitsee välittömästi noudattaa. Ruokien erona on lähinnä vain niiden koostumus, ei niinkään ravintosisältö. Tämä tarkoittaa sitä, että voit huoletta jatkaa soseiden antamista ja odotella, että vauva on valmis kokeilemaan muita ruokia. On tärkeää, että vauvaa ei tässä vaiheessa painosteta, jos hän kokee kiinteiden palojen syömisen hankalana. Ruoan tulee olla nautinnollista ja sopivan haastavaa.

Sormiruokailu on hyvä vaihtoehto

Monien vauvojen on helpompi käsitellä palasia, jotka löytyvät soseen "vierestä" – esimerkiksi pieninä paloina keitettyä perunaa, paistettua lohta, banaania, parsakaalia, kananmunaa tai mitä tahansa kotona olevaa. Yksi vaihtoehto on jatkaa sileiden soseiden tarjoamista mutta antaa niiden seuraksi myös sormilla syötäviä ruokia. Kun vauva oppii pinsettiotteen, saa hän myös uutta intoa tutkimiseen. Toinen vaihtoehto on siirtyä suoraan Baby–Led weaning -vieroitusmenetelmään (BLW). Se tarkoittaa, että vauva voi itse lähestyä pehmeäksi keitettyä tai uunissa kypsennettyä ruokaa, jotka tarjoillaan niin isoina paloina, että vauva voi pitää niitä kädessään ja "napostella" itse. Lue lisää BLW-menetelmästä täältä!

Hae apua, jos tilanne tuntuu jumittuneen.

Useimmat vauvat oppivat käsittelemään ruoan palasia, kunhan he vain saavat tarpeeksi aikaa harjoitteluun. Mutta suosittelemme ehdottomasti hakemaan apua, jos olet huolissasi ja koet ruokailutilanteen vaikeaksi. Voit tarvittaessa aina kääntyä neuvolan tai lääkärin puoleen saadaksesi yksilöllisen arvion ja neuvoja lapsen ruokailun helpottamiseksi.