Mikä on normaali annos?
Tämä on hyvin tavallinen kysymys, kun vauva aloittaa kiinteiden ruokien syömisen, ja mietinnässä on, kuinka paljon ruokaa on sopivasti jokaisella aterialla. On helppo uskoa, että esimerkiksi vauvanruokapurkeissa oleva määrä on sopiva mitta – mutta oikea annosmitta on edessäsi: nimittäin vauva!
Lukuaika: 4 min
Jonkin varmistama Sara Ask
Laillistettu ravitsemusterapeutti
Kuinka paljon ruokaa vauva tarvitsee, riippuu hänen päivärytmistään – kuinka paljon hän liikkuu ja on hereillä ja mitä lapsi muuten syö ja kuinka paljon rintamaitoa tai korviketta hän päivän aikana saa. Tämä on jotain, joka voi vaihdella suuresti vauvojen välillä, vaikka he olisivat samanikäisiä. Joillakin vauvoilla on lähes aikuisen syömisrutiini, johon kuuluu reilusti ruokaa jo 8 kuukauden ikäisenä, kun taas toisilla on edelleen äidinmaito pääasiallisena ravinnonlähteenä – ilman, että siinä olisi mitään vikaa. Siksi on hyvä olla vertaamatta niin paljon muihin, vaan ennen kaikkea katsoa omaa lasta. Vaikuttaako lapsi hyvinvoivalta ja kehittyykö hän normaalisti? Kasvaako lapsi odotetusti? Normaali kasvu on hyvä merkki siitä, että vauva saa tarpeeksi ruokaa ja ravintoa. Jos vauvan kehityksessä ja kasvussa on jotain poikkeavaa, huomataan tämä varmasti melko nopeasti neuvolassa tai tarvittaessa lääkärissä.
Vanhemmilla on tapana yrittää saada vauvan vatsaan mahdollisimman paljon ruokaa eri tempuilla varmistaakseen, että vauva saa riittävästi ruokaa. Se voi antaa turvallisen ja tyytyväisen tunteen, kun lautanen kaavitaan puhtaaksi, vauvanruokapurkki on tyhjä tai kun viimeinen pisara pullosta tyhjenee suuhun. Mutta useimmille vauvoille meilläpäin maailmaa on tärkeämpää oppia rauhassa, mikä heille riittää – ilman temppuja, jotka saattavat häiritä lasta tunnistamasta omat kylläisyyden merkit. Tutkimukset osoittavat, että vauvoilla on sisäinen kyky säädellä omaa energiatarvettaan. He esimerkiksi säätelevät ruoka-annoksiaan sen mukaan, kuinka paljon energiaa ruoassa on. Mitä enemmän energiaa, sitä pienempi annos ja päinvastoin. Vauvojen syömiseen vaikuttaa myös päiväkohtaisten annosten määrä. Kun vauva saa vähemmän annoksia, tulee hän todennäköisesti syömään enemmän kuin, jos annoksia olisi useampia. Tätä kykyä kannattaa vaalia. Voit vaikka ajatella niin, että sinä aikuisena valitset mitä tarjotaan, kun taas lapsi valitsee mitä ja kuinka paljon hän haluaa syödä. Joinakin päivinä enemmän ja toisina vähemmän – juuri niin kuin pitääkin!
Jotta vauva saisi alusta alkaen harjoitella tunnustelemaan ruokaa kaikilla aisteillaan ja mahdollisuuden kuunnella omia nälän ja kylläisyyden merkkejä, on ruokapöydän ääressä hyvä olla mahdollisimman vähän häiriötekijöitä. Yritä välttää näyttöjä, leluja ja muita asioita, jotka vievät vauvan huomion ruoasta. Muita vinkkejä on luoda ruokailulle mahdollisimman hyvät edellytykset:
Yritä ajoittaa ruokailu hetkeen, jolloin lapsella on nälkä. Kylläinen lapsi jaksaa harvoin syödä. Jos lapsi taas on liian nälissään, voi hänellä olla vaikeuksia keskittyä ruokailuun. Kokeile eri menetelmiä ja löydä sinulle ja vauvallesi sopiva tapa!
Yritä varmistaa, että pöydällä on ainakin jotain, jonka lapsi yleensä on valmis pistämään poskeensa. Mieluiten myös jotain uutta, jotta lapsi saa kokeilla myös uusia makuja!
Anna vauvalle mielellään oma lusikka tai mahdollisuus poimia ruoanpaloja itse syöttämisen lisäksi – siitä vauva usein tykkää, ja se on hyvä askel kohti aktiivista syöjää.
Varmista, että vauvan kanssa on muita syömässä – roolimallit ovat tärkeitä vauvalle!
Älä aseta liian korkeita vaatimuksia ja odotuksia itsesi ja vauvasi suhteen, eikä myöskään sen suhteen, mitä ruokaa tarjota tai miten aterian tulisi mennä. Stressi ja ruoka sopivat todella huonosti yhteen. Yritä tehdä parhaasi jokaisen päivän lähtökohdista – se toimii usein hyvin!
Miltä päivän ruokalista voi näyttää, kun vauva on alkanut syömään?
Ateriasunnitelman noudattaminen vaihtelee vauvakohtaisesti, mutta hyvä tavoite rutiiniomaisen ruokailun luomiselle on vauvan ollessa 10-12 kuukautta. Normaali päivän ruokalista voi näyttää esimerkiksi tältä:Aamiainen: esim puuro + hedelmäsose.
Välipala: esim. banaani tai jugurtti + hedelmäsose
Lounas: kotitekoinen tai ostettu ruoka, joka koostuu esim. pastasta / bulgurista / perunasta + vihanneksista / juureksesta + kalasta / lihasta / kananmunista / palkokasveista. Hedelmä tai marjoja jälkiruoaksi.
Välipala: esim. pehmeä voileipä, jossa on maksapasteijaa tai hummusta
Illallinen: kotitekoinen tai ostettu ruoka, joka koostuu esim. pastasta / bulgurista / perunasta + vihanneksista / juureksesta + kalasta / lihasta / kananmunista / palkokasveista. Hedelmä tai marjoja jälkiruoaksi.
Iltapala: puuro tai velli hedelmäsoseella.
Rintamaitoa tai korviketta aterian päätteeksi, jos vauva niin haluaa. Tarjoa lapselle vettä jokaisella aterialla.
Jonkin varmistama Sara Ask
Laillistettu ravitsemusterapeutti
Satoja aiheeseen liittyviä artikkeleita, podcasteja ja muuta odottaa sinua Preggers-sovelluksessa.
Lataa Preggers tänään.
